TOIMISTO

Arkkitehtitoimisto Okulus pääsi asettumaan taloon loppuvuodesta 2005 ja yrityksemme saattoi noin puolentoista vuoden hiljaiselon jälkeen tehdä myös tuottavaa työtä - nyt vanhan rakennuksen levollisesssa ja innostavassa ilmapiirissä.

Toimistohuone on entinen talon emännän, rouva Hiltusen huone (aina 1960-luvulle saakka), tätä ennen pankinjohtaja Hiltusen työhuone ja vielä tätä ennen tehtaanjohtaja Claes Nordstedtin työhuone (noin 1923-1928). Ennen 1920-luvun muutoksia huonetila on ollut osa kookasta tupaa ja sen seinät ovat olleet “tikkurapatut”. Tikkurappaus on kalkkirappaus, jonka mekaaninen tartunta hirsiseinään on varmistettu ristikkäin seinään naulatuilla liisteillä.

Päädyimme käyttämään toimiston seinissä uudestaan rappausta, tällä kertaa savirappausta. Savirappaus koostuu savesta, hiekasta ja jonkinlaisesta kasvikuidusta, esim. pellavaa. Hevosen lanta on myös tunnetusti toimiva lisäaine. Rappauksen kokonaispaksuudeksi tuli noin 20-25 mm. Hirsipinnan rappaaminen edistää seinän ilmatiiveyttä selvästi paremmin kuin esimerkiksi pinkopahvi.

Savirappaus on ollut hyvin perinteinen pinnoitusmateriaali, mutta hävinnyt vähitellen käytöstä levymateriaalien vallatessa alaa. Savilaastin raaka-aineet ovat olleet aikoinaan käden ulottuvilla lähes joka puolella. Rappauksen raaka-aineena savi on miellyttävämpää kuin kalkki, koska se ei kuivata käsiä ja sen kovettuminen perustuu pelkästään kuivumiseen, ei kemialliseen prosessiin. Kuivuttuaan savea voidaan kostuttaa ja muovailla uudestaan. Perinteisesti savilaasti on paineltu tai hierretty hiukan karheaksi pinnaksi. (kuva: karkea rappaus ja hieno pinta) Toimistohuoneessamme käytimme terässliipalla kiillotettua rappausta ja maalin sijaan teimme pintaan kaoliinista, tapettillisteristä ja pigmentistä ohuen vellin, jonka pinta kiillotettiin märkänä teräslastalla. (kuva: valkoinen pintalaasti + värillinen ohut pintalaasti) Ajatuksena on ollut vielä levittää mehiläisvaha pintaan hienoisen kiillon aikaansaamiseksi.

Lattiat lähes  kaikissa alakerran huoneissa jouduttiin uusimaan lahovaurioiden takia ja uuden rakenteen seurauksena lattialämmityksen käyttö rakennuksen peruslämmön antajana osoittautui mahdolliseksi. Toimistohuoneessa lattialämpö antaakin hyvin mukavan peruslämmön ja pakkaspäivinä lisälämpöä tulee kakluunia polttamalla. LVI-insinöörimme oli kovin epäileväinen lattialämmön toimivuudesta puulattian alla, varsinkaan vanhassa hatarassa talossa, mutta ainakin viime vuoden kokemuksen perusteella ratkaisu on ollut onnistunut. (kuva: puulattian lattialämmityksen rakenteelliset kerrokset)

   julkaistu 28.1.2005 PÄIVITYKSIÄ syyskuu 2009