Uudisrakennus

Kartanon pihapiiriin on kesän aikana noussut hyvin tärkeä uusi rakennus. Kartanon kunnostamista suunniteltaessa kunnollisen verstaan tarve todettiin heti alkuvaiheessa. Samoin päädyttiin sijoittamaan talotekniikkakeskus ja raskaat märkätilat uudisrakennukseen, jotta päärakennuksen tilat voidaan säilyttää mahdollisimman ”puhtaina” uudesta tekniikasta.

Uudisrakennus sijoitettiin päärakennusta vastapäätä rinteeseen, rajaamaan päärakennuksen edustaa ehjäksi pihaksi. Vanhat keskisaarekkeessa sijaitsevat saarnet haluttiin ehdottomasti säilyttää pihan keskipisteessä. Kun rakennuksen sijainti ja hahmo rupesivat suunnitteluvaiheessa olemaan selvillä, saimme käsiimme kartan vuodelta 1917, jossa hämmästykseksemme uudisrakennuksemme paikalla oli tällöin olemassa hyvin samankokoinen rakennus! Uuden rakennuksen perustuksia kaivettaessa löytyi julkisivulinjan paikkeilta katkonaisesti vanhan rakennuksen tiilistä perusmuuria.

Tämän uuden pihatalon tärkein julkisivu on päärakennusta kohden oleva pitkä läntinen julkisivu, joka osallistuu pihan tunnelmaan ja toimintoihin. Rakennuksen eteen tulee harva pylväikkö, jonka taustana on tervattu puujulkisivu. Rakennuksen rinteeseen painuvat julkisivut ovat harkkorakenteisia ja ne tullaan rappaamaan. Rakennukseen johtaa neljä sisäänkäyntiä – saunaan, kodinhoitohuoneeseen, verstaaseen ja kahvilan varastoon. Rakennus on arkkitehtuuriltaan klassisten aiheiden, suomalaisen maatilarakentamisen ja modernin arkkitehtuurin rento yhdistelmä – siis aivan omansalainen rakennustyyppi ja täsmävastaus Bastvikin tarpeisiin. Se on rakennus, jolla ei ole suoria esikuvia, mutta kylläkin runsaasti esteettisiä taustavaikuttajia.

Nyt, lokakuussa 2005, pihatalo rupeaa olemaan hahmoltaan varsin valmis. Saunaosaston sisäänkäynti ja kylmäallashuone ovat vihdoin saaneet katteensa, puurakenteet ovat selluvillaa vailla ja rakennuksen lämmönvaihdin saadaan asennettua lähiaikoina. Julkisivujen osalta työtä riittää toki vielä ensi vuodeksi, sisäpintoja pyritään saamaan valmiiksi lähikuukausina.

Rakennus on lopulta varsin yksinkertainen muodoltaan, mutta siinä on hyvin paljon erilaisia paikkoja ja toimintoja. Myös rakennusaikaiset tunnelmat ja tilanteet ovat vielä hyvin muistissa ja niinpä mielikuva rakennuksesta on hyvin moniulotteinen. Toisaalta rakennuksen hahmo pihapiirissä on vihdoin se minkä sille olemme suunnitelleet. On helpottavaa ja palkitsevaa todeta, että se on hyvä.

Uudisrakennuksen perustukset

Bastvikin tontti on vahvassa lounaisrinteessä, sileä peruskallio on monin paikoin esillä ja kalliopainanteissa esiintyy kerroksina moreenia ja hyvin savipitoista maata. Pihatalon kohdalla on kallio sen verran alempana, että vain kaakkoisnurkassa jouduttiin kalliota louhimaan muutaman kuution verran. Nykyisten rakennusmääräysten ja matalaperustaisen rakentamisen käytäntöjen mukaisesti rakennuspaikalta kuorittiin maat pois noin 80 cm tulevan lattiapinnan alapuolelta ja poistettiin kaikki kantamaton maa-aines – eteläpäässä jouduttiin kuorimaan myös jonkin verran savikerrostumaa ennen kuin alta löytyi kantava moreeni. Ja sitten ryhdyttiin ajamaan pihaan mursketta. Ostetun maa-aineksen tarve (ja hinta!) oli jonkinmoinen yllätys meille maarakentamista tuntemattomille arkkitehdeille. Onneksemme saimme aivan erinomaiset maarakennusurakoitsijat, jotka pitivät huolta siitä, että työt tehdään hyvin ja oikein. Louhijana toimi Louhintaurakointi R Noopila, kaivuriurakoitsijana Juuso Karell, lämpimästi suosittelemme! 

Ensimmäisen sorapedin päälle ladottiin Formex- muotit. Harjateräsverkosta taivutetut polyeteenikalvolla pinnoitetut ”kaukalot” osoittautuivat helppokäyttöisiksi. Alun perin yksinkertaisen rakennuksen anturan hahmo oli lopulta hämmästyttävän monimuotoinen, kun kantavien väliseinien, tulipesien ym. anturat rikastivat perusmuotoa.

Runko

Välittömästi anturavalun jälkeen käynnistyi harkkomuuraustyö. Rinteeseen upotetun rakennuksen kolme seinää tehtiin Lammin Betonin nk. lämpökivellä. Ladottava ja jälkeenpäin täyteen valettava harkko antaa maanpainetta vastaan riittävän rakennelujuuden ja massiivinen betoniseinä tarjoaa hyvän alustan maansisäisten rakenteiden vedeneristykseen.

Rakenneinsinöörimme Jouni Kalliomäki oli suunnitellut rakenteen siten, että myös etuseinän ja yläpohjan puurakenne osallistuu pitkän taustaseinän jäykistämiseen. Yläpohjan palkisto on tehty Finnforestin 45 x 260 mm Kertopuupalkeista. Yläpohjan jäykistää ullakon lattialevy, ympäripontattu 18 mm:n Wisa-Platform Plus. Yläpuolisen käyttöullakon kattotuoliratkaisua harkittiin pitkään ja valmiita kattotuoleja kyseltiin useilta ristikkotoimittajilta. Vähitellen kävi selväksi, että kattotuolit on tehtävä paikan päällä mikäli haluaa perinteisen A-mallisen kattotuolin, jossa ullakon käyttökorkeus on mahdollisimman suuri. Paikalla rakentaminen osoittautui oikeaksi ratkaisuksi ja työ joutui kiitettävästi itse tehdyn naulainsablonin ja hyvin suunnitellun työtavan ansiosta.

Pihatalon runkotyöt kiviaineisten seinien osalta hoiti virolainen, Lammin Betonin yhteistyöyritys (Royal Rin Corporation). Rungon puurakenteet teki meille ennestään tuttu virolainen rakennusalan yritys (Private Project Building). Molemmista virolaisista yrityksistä voi todeta, että työ sujui ja jälki oli pääsääntöisesti ammattitaitoista ja hyvää. Pitkiä työpäiviä tekevät miehet olivat fyysisesti hyväkuntoisia ja motivaatio työn tekemiseen oli korkea. Työnjohto oli tehokasta ja myös ammattiylpeys tuntui olevan kohdallaan.

Puurungon eristys on tehty selluvillalla. Etuseinässä on tuulensuojalevyn päällä ”roslagin mahongilla” (tervaa, vernissaa, puutärpättiä sekä pigmenttejä) sävytetty raakaponttilauta. Ulko-ovet tilattiin Puusepänliike Pekoselta, Imatran lähettyviltä.

Kiviaineisten päätyseinien päätykolmiot ovat Lammin Betonin ohutsaumalaastilla muurattavaa kapeaa harkkoa, jota ei valettu täyteen. Harkkokuoren takana on puurunko.

Vesikatto

Pihatalon vesikatteeksi valittiin perinteinen kaksiaaltoinen lasittamaton kattotiili. Kuluneen kesän aikana ei lopullista vesikatetta vielä päästy asentamaan vaan rakennus talvehtii aluskatteella. Katteen alusrakenne tehtiin reunapontatulla 15 mm:n Wisa-kate vanerilla.

   julkaistu 28.1.2005 PÄIVITYKSIÄ 13.11.2005